Kirjoitan
sana sanalta
lause kerrallaan
välillä poistaen sanan
kokonaisen lauseen
ajatukseni sekoaa
rytmikin katoaa.
Tuleeko valmista ollenkaan?
Haluaisin runosta kauniin
kuin valssin, tangon askeleet,
en kissanpolskaa,
en kuin harakanvarpaita
puhtaalla hangella
tälle lähes tyhjälle
hitaasti täyttyvälle paperille.
Aivan kuin tanssin askeleita
opettelen, rytmiä kuuntelen,
partnerin varpaille astuen.
Uudestaan ja uudestaan.
Hiljaa hyvä tulee, ennen sanottiin.
En kuitenkaan millään malttaisi,
odottaminen on vaikeaa.
Kommentit