Minä olisin haiku, jos olisin runo. Lyhyt, napakka, sanat oikeassa järjestyksessä ja oikeassa paikassa. Olisin tarkka rytmistä, riveistä, tavuista, pisteistä ja muista merkeistä.

Jos olisin eläin, olisin käärme, mahtuisin pienestäkin kolosta mihin vain, haistelisin kieleni kärjellä mitä vain, mutta olisin hyvinkin tarkka mitä pistäisin suuhuni. Loisin nahkani aina ja aina uudestaan, vuosittain Vaatteitten osto olisi niin helppoa, tosin malli olisi aina sama, siitä en niinkään pitäisi. Muotoni olisi sutjakka, norja ja kapoinen, vain silloin, kun olisin syönyt, minulla olisi maha.

Jos olisin ruoka, olisin omena. Kotimainen valkea kuulas, ihanan tuoksuinen ja makuinen, sopivan kirpeä ja raikas. Minua himoitsisivat lähes kaikki, kumpa saisivat haukata palasen. Mutta, hei, silloin en olisi enää kokoNAINEN, olisin pilalla.
Jos olisin viini, niin värinä olisi punainen, tumma, olisin hehkuva, minusta jäisi mahtava jälkimaku, makea, suklainen.